- Lyrics
- Album list
Sotajumala
-
P„iv„ jolloin aurinko sammui
Isä oman veljensä syö
suku sammuu pala palalta
kylmän kehonsa lämmittää
oman kotinsa liekeissä, raunioiden tulessa
Äiti oman lapsensa kuristaa
raiskaa oman veriperintönsä
sairauden siemen itänyt loppuun
rakkaus muuttunut hulluudeksi
Tunnet hengen salpautuvan sisälläsi
raskas tuhka täyttää keuhkosi
avonaiset silmät palavat umpeen
rikin pistävä löyhkä ilmassa
Säteilyn tulisen tunnet ihollasi
keho peitettynä rakkuloilla
palon arvet muokkaavat
Find more lyrics at ※ Mojim.com
kehosi uudelleen syntymään
Rauniot jäljellä perheonnesta
vaaleat luut loistavat kuunvalossa
jäljellä vain kylmyyttä, pimeää
aurinko ei korista tätä viimeistä päivää
Kotisi tehty tomusta, tuhkasta
asukkaat luusta, ei lihasta
päivä jolloin aurinko sammui
kaikki elävä ympäriltä loppui
Luiden valtakunnassa kotisi on
jokainen keho kalpea, lihaton
kiiltävää, valkeaa joka puolella
yksi väri koristaa kaikkia
[English translation:]
[The Day The Sun Perished]
A father devours his own brother
a bloodline is extinguished piece by piece
he warms his cold body
by the flames of his home, in the fire of the ruins
A mother strangles her own child
she violates her blood legacy
the seed of sickness has sprouted
love has transformed into madness
You can feel your breath being blocked inside
heavy ash fills your lungs
open eyes are burnt shut
the pungent stench of sulphur fills the air
You can feel the fiery radiation on your skin
your body covered in blisters
the burn scars prepare
your body for a complete rebirth
From the family bliss mere ruins remain
in the light of the moon white bones blaze
only coldness is left, darkness reigns
the sun is nowhere to brighten this final day
Your home is made of dust, made of ash
the residents are of bone, not flesh
the sun perished on this day
all life we cherished was taken away
In the skeletal kingdom is your home
all bodies are pale, no flesh on bones
shiny, white as far as the eye beholds
every single body painted with one colour alone
-
|
